Kaupunkimainen puupientalo yhdyskuntasuunnittelussa
Tutkimussuunnitelma
Lähtökohta
Puun perinteinen ja luonteva käyttöalue Suomessa on pientalorakentamisessa. Maassamme vallitsi kauan tiiviin puukaupungin perinne. Esimerkiksi Kokkolan vanhassa kaupungissa pienimmät omakotitontit olivat parinsadan neliömetrin suuruusluokkaa. Tämä perinne katkesi sotienjälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Silloin kaavoitettiin uudet omakotialueet mm. elintarvikepulan johdosta, suuritonttisiksi, 2000-4000 m2:n tontein. Tuolla kaudella ns. ruotsalaistalot muodostivat ainoan poikkeuksen 500-800 m2:n tontteineen.
Viime vuosikymmenien omakotialueet kaupungeissa ovat edelleen pääasiassa suhteellisen suuritonttisia. Tämä aiheutuu ainakin osaksi siitä, että taloteollisuus markkinoi suuria "yksilöllisiä" omakotitalojaan, joiden tonttivaatimuksiin kaavoitus ja kunnallistekniikka joutuvat sopeutumaan.
Erityisesti kasvupaikkakunnilta puuttuu nykyään käytännöllisesti katsoen kokonaan sellainen omakotiasumisen muoto, joka olisi kaavoitukseltaan tehokasta ja kunnallistekniikaltaan taloudellista. Tällaisen vaihtoehdon puute näkyy korkeina omakotitonttien hintoina. Kuntien muu kaavoitus on yleensä kerrostalovoittoista, mikä tietysti johtaa myös kerrostalopainotteiseen kaupunkirakentamiseen. Kansalaisten asumismieltymyksiä luotaavat tutkimukset tuottavat vuodesta toiseen saman tuloksen; omakotimaisen pientaloasumisen suosion. Tällaisen vaihtoehdon tuottaminen merkitsisi sekä asumistyytyväisyyden kohoamista että yhteiskunnan kannalta etuja kansalaisten voidessa panostaa omia voimavarojaan asumisensa aikaansaantiin ja sen ylläpitoon.
Kaupunkimaisen puupientalon toteutumisen eräs suurimpia esteitä kasvukeskuksissamme on kuntien maapolitiikka ja kaavoitus. Kun tällä hetkellä odotetaan näillä näkymin viimeistä kasvuaaltoa pääkaupunkiseudun ja muutamien muiden kasvavien kaupunkiseutujen rakentamisessa, on erityisen tärkeätä raivata juuri nyt esteitä puuttuvien, mutta kysyttyjen asumisen vaihtoehtojen tieltä.
Tavoite
Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on kartoittaa kaupunkimaisen puupikkutalon rakentamismahdollisuus kasvukeskuksissamme (= pääkaupunkiseutu laajassa katsannossa sekä Turun, Tampereen ja Oulun seudut) ja parantaa sen pohjalta edellytyksiä tuollaisen asumismuodon toteuttamiseen näillä kaupunkiseuduilla. Tavoitteena on tuottaa sekä informaatiota, ratkaisumalleja että toimintaohjelmia kunnallisten kaavoittajien, rakennusvalvonnan ja päättäjien käyttöön. Tutkimuksen tulokset antavat myös realistista pohjaa alan yritysten tuotteistamistyölle. Projektin tulokset ovat lisäksi käyttökelpoisia puutaloviennissä.
Toimenpiteet
Tutkimusprojekti jäsentyy viideksi osatehtäväksi seuraavasti:
1. Omatonttisen pientalorakentamisen tilanne kasvukeskuksissamme, nykyisten detaljikaavojen sisältö
-
ohjauskäytännöt
- kaavamerkinnät ja määräykset ja joustomahdollisuudet
- uudiskaavoitusmahdollisuudet
- uudet omakotialueet ja vanhojen täydentäminen
- päättäjien ja kaavoittajien asenteet
- kiinteistötoimen asenteet
- asuntotoimen asenteet
- kuntien asunto- ja kaavoituspolitiikka
- tonttipolitiikka; vuokraus ja myynti
- tonttikustannukset
- verotuskäytännöt
- yritysten asenneilmasto; asuntorakennuttajat, asuntorakentajat
2. Kohdealueet
- Helsingin seutu, Turun seutu, Tampereen seutu, Oulun seutu
3. Kaupunkimaisen puupientalorakentamisen sisältökuvaus
- taloudelliset puupientalomallit ja -typologiat uudis- ja täydennysrakentamiseen
(erillistalot, kytketty rakentaminen, poikkileikkausmuodot) - em. mallien kaavoitukselliset ja kaavataloudelliset ominaisuudet
- tarkoituksenmukainen kunnallistekniikka
- toteutusmallit
- tuotantotavat; hartiapankki - teollinen tuotanto
4. Rakennus-, ja erityisesti palonormien vaikutukset kaupunkimaiseen puupientalorakentamiseen
- sitovat normi
- ehdolliset tai ohjeelliset normit, rakennusasetus, Suomenrakennusmääräyskokoelma
- kaavamerkinnät ja määräykset sekä kaavamerkintöjen tulkinnat
5. Esimerkkiratkaisut ja suositukset
- kaavoitus ja rakennusvalvonta
- rakennussuunnittelu ja -tuotanto
- lämmitysjärjestelmät
- rahoitus ja yhteiskunnan tukitoimet, ml. verotuskohtelu
- täydennysrakentaminen AP - alueilla, 1 1/2 kerroksisilla omakotialueilla, lähiöiden töydennysrakentaminen
- uusia alueita kaupunkimaisella pientalotyypistöllä
Tutkimusmetodit
Osatehtävät 1 & 2
- kirjallisuustutkimus
- haastattelututkimus
Osatehtävät 3 & 4
- Luova suunnittelu, konstruointi ja koesuunnitelmien toteuttaminen
Osatehtävä 5
- Koesuunnittelu todellisissa kohteissa, Espoon Vanttilassa ja Tuusulan Kellokoskella
- Koesuunnitelmien arviointi osatehtävän 3 osalta
- Johtopäätöksiä
Aikataulu
Työ käynnistyy tammikuussa 1999 ja valmistuu vuoden 2000 alussa.
Projektin resurssointi
Tutkimus tullaan suorittamaan TKK:n arkkitehtiosastolla, yhdyskunta - ja kaupunkisuunnittelun laboratoriossa, laboratorion esimiehen, ma professori Heikki Kukkosen vastuualueella ja hänen johdollaan.
Tutkimusprojektin typologisesta selvityksestä vastaa rakennusneuvos, arkkitehti Olli Lehtovuori. Hänen lisäkseen päätutkijana toimii arkkitehti Vuokko Lehmuspuisto. Tutkimuksen toimeenpanevan työryhmän muodostavat Olli Lehtovuori, Vuokko Lehmuspuisto, Hannu Pyykönen (puuasuminen), Marja Heikkilä-Kauppinen (palonormit) ja Arto Saari (rakennuskustannukset) sekä erikseen nimettävä kunnallistekniikan asiantuntija TKK:sta.
Tutkimukseen muodostetaan lisäksi pieni, neuvotteleva asiantuntijaryhmä, jossa ovat edustettuina TEKES, kuntaliitto, ympäristöministeriö, Puuinformaatio ja TKK:n puurakentamisen professuuri. Ryhmä toimii myös tutkimuksen johtoryhmänä.
Tutkimustulosten hyödyntäminen
Tutkimus on tulostensa puolesta välittömästi hyödynnettävissä niin jokapäiväisessä kaavoituksessa, kaavoituksen opetuksessa kuin kuntien maa- ja asuntopolitiikassakin.
Tulokset vaikuttanevat puutaloteollisuuden tuotekehitystyöhön ja saattavat siten johtaa erillisiin tuotekehitysprojekteihin.
Tutkimuksen tulokset ovat välittömästi hyödynnettävissä myös asuntomessujen suunnittelussa, ensimmäisen kerran jo Lappeenrannan asuntomessuilla kesällä 1999 ja myöhemmin Tuusulan asuntomessuilla kesällä 2000.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Tutkimustulokset tullaan julkaisemaan painettuna tutkimusraporttina, ammatillisina ja yleistajuisina aikakauslehtiartikkeleina sekä YKS-laitoksen internet-sivuilla.
Erikseen selvitetään julkaisumahdolllisuudet pamflettina rakennusalan kaupallisen kustantajan kautta.
Akateemisen perusopetuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kautta tulokset saadaan nopeasti ja tehokkaasti jokapäiväiseen käyttöön.