« www.tkk.fi

Suomeksi | In English

Siirry sivun sisällön alkuun


Etusivu » Opinnot » Työkalut » Dokumentit

Dokumentit

Portfolio

Yhdyskuntasuunnittelun kursseilla käytetään perinteisen kirjallisen tentin sijasta yleensä portfoliota oppijan kehityksen ja oppimisen arvioinnin välineenä. Portfolio on kokoelma sellaisia tekstejä, harjoitustöitä ja muuta materiaalia, joita pidetään merkityksellisinä oman oppimisen tai osaamisen kannalta, ja joka muodostaa kokonaisuuden. Kurssiportfolio on dokumentti, jonne opiskelija kokoaa suorituksia ja näytteitä oppimistaan asioista kyseiseltä kurssilta sekä pohtii niiden sisältöä ja merkitystä. Portfoliotyöskentelyssä on tärkeää, että samalla opitaan arvioimaan omaa oppimisprosessia ja kehittymistä sekä mietitään opiskelun tavoitteita.

Portfolioita on olemassa useita eri tyyppejä:

  • Perusportfolio, johon kootaan kaikki tietyn ajanjakson ja/tai aihealueen työnäytteet ja luonnokset. Perusportfoliossa korostuu aineiston kattavuus ja sisältöjen monipuolisuus.
  • Näyteportfolio, joka tehdään perusportfolion pohjalta. Se on kokoelma valittuja aineistoja ja esittelee opiskelijan parhaat ja edustavimmat työt. Näyteportfolio on useasti julkinen ja muistuttaa perinteistä taiteilijan portfoliota, joka esittelee taitoja ja osaamista. Näyteportfolio korostaa oppijan vahvuuksia ja erikoisosaamista.
  • Arviointiportfolio (kurssiportfolio) on valikoitu kokoelma oppijan töitä, tehtäviä ja arviointeja, jotka muodostavat loogisen kokonaisuuden. Tämäntyyppisen portfolion tarkoituksena on arvioida opiskelijan ammatillista ja akateemista kehittymistä, osaamista ja suoritusta. Arviointiportfolion tavoitteena on hankkia selkeä käsitys oppijan tiedoista, taidoista ja osaamisesta. Tällaista portfoliotyöskentelyyn perustuvaa arviointikäytäntöä pidetään autenttisempana ja kokonaisvaltaisempana kuin perinteistä arvointia kuten tenttiä.

Ohjeita arviointiportfolion laatimista varten

Seuraavassa on ohjeita portfolion laatimista varten, mikä kannattaa aloittaa jo luentoja seuratessa ja ensimmäisiä harjoitustehtäviä tehdessä. Portfolio korvaa tentin, joten se kannattaa myös laatia sitä silmällä pitäen. Portfolion avulla opettajien tulisi voida vakuuttua siitä, että opiskelija on käynyt läpi kurssin asiasisällön ja sisäistänyt sen osaksi omaa ymmärrystään ja osaamistaan. Portfolion laatimisessa voi käyttää hyväkseen seuraavanlaista jäsennystä. Muista, että kurssin asiasisältö on aina laajempi kuin pelkkä harjoitustyö.

Arviointiportfolioon kerätään kurssin aikana kaikki arvioinnin kannalta olennaiset asiat. Näitä voivat olla tyypillisesti:

  • yhteenveto kurssin sisällöstä kurssin aineiston ja kokemusten pohjalta.
  • kuvaus omasta työskentelystä kurssin aikana (työpäiväkirja, työaikaseuranta, projektisuunnitelma, valokuvia työskentelystä)
  • kuvaus omasta oppimisprosessista kurssin aikana (oppimispäiväkirja) eli omat ja kurssin tavoiteet, niiden saavuttaminen, uudet näkökulmat ja saadut palautteet.
  • oma profiili, eli minkälaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita omassa ammattitaidossa on kurssin alussa ja/tai sen jälkeen.
  • yksilölliset työt, jotka on toteutettu kurssin aikana, joko osana ryhmätyötä tai sen ohella (suunnitelmat, kuvat, tekstit ja muu aineisto).
  • kurssipalaute, eli miltä kurssi tuntui, mikä siinä oli onnistunutta, mitä taas tulisi kehittää.
  • muu mahdollinen aineisto, esim. muilla kursseilla ja työharjoittelussa saadut kokemukset. Koska arviointiportfolio korvaa tentin, se on keskeinen väline kurssisuoritusta arvioitaesssa (suunnitteluharjoitustyön lisäksi). Arviointiportfolion tarkoituksena on varmistaa, että opettajien suorittama kurssiarviointi tapahtuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti, eli että kaikki arviointiin myönteisesti vaikuttavat osiot tulevat huomioiduksi.

Portfolio palautetaan tyypillisesti Optimaan.

Tekijänoikeudet

Portfoliota koskevat tekijänoikeussäännökset. Verkosta tai muualta löytynyttä tekstia tai kuvia, joihin sinulla ei ole tekijänoikeuksia tai tekijänoikeuksie haltijalta saatua lupaa, ei saa käyttää osana omaa teosta paitsi ns. siteerauksena. Tekstistä ja kuvista tulee aina käydä ilmi, mikä osa on tekijän omaa käsialaa, mikä lainattua muualta. Lainaiukset voivat olla lyhyitä ja lähinnä kommentointitarkoituksessa käytettyjä, ja ne tulee aina erottaa lainausmerkeillä tai sisennetyllä kappaleella ja varustaa lähdeviitteellä. Näiden periaatteiden rikkominen tulkitaan vilpiksi, jonka seurauksena on koko kurssisuorituksen hylkääminen!

Lisätietoa portfoliosta

 

Planssi

Planssi on yleisnimitys jäykille alustoille, joille on kiinnitetty piirroksia ja suunnitelmia. Planssien avulla helpotetaan suunnitelmien esittelyä ja varastointia.

Planssipohjat

Planssipohjina käytetään yleensä pahvilevyjä (2 - 3 mm kiiltäväpintainen mainospahvi tai huokoinen konepahvi) tai kevyempää ns. kapalevyä (3 - 5 mm molemmin puolin mainoskartongilla päällystetty ohut vaahtomuovi). Näytteille asetettavia piirroksia saatetaan kiinnittää myös puu-, metalli-, lasi- tai muovilevyille.

Planssien kokoina käytetään enimmäkseen A4-kerrannaisia (eli A2, A1 tai A0) tai mittaa 70 x 100 cm, joka on yleinen pahvien myyntikoko. Pahvien leikkuu oikeaan mittaan onnistuu katkoterä- tai mattoveitsen sekä pitkän viivoittimen avulla. Harjoitustöissä ja arkkitehtuurikilpailuissa on erityisen tärkeää käyttää nimenomaan pyydettyä planssien kokoa, suuntaa (vaaka- tai pystyplanssit) ja enimmäismäärää. Tällöin työt ovat keskenään täysin vertailukelpoisia (eli kaikilla on yhtä paljon tilaa piirroksille) ja planssien käsittely on helpompaa.

Piirrosten laatiminen ja havainnollistaminen

Selkeä tapa koota suunnitelma plansseille on edetä suuremmasta mittakaavasta pienempään, yleisestä yksityiskohtiin esimerkiksi seuraavasti:
1. Yleissuunnitelma mittakaavassa 1/1000 + selostusteksti
2. Havainnekuva 1/500 + aluejulkisivut 1/500 + alueleikkaukset 1/500
3. Piirroksia tarkemmassa mittakaavassa (1/200, 1/100, 1/50)

Kaikille plansseille voi sijoittaa muita suunnitelmaa havainnollistavia kuvia kuten aksonometrioita, perspektiivikuvia tai valokuvia.

Havainnollistamisesta lisää ympäristöministeriön verkkosivujen ASKEL - Asemakaavan havainnollistamisen mahdollisuudet - osuudesta.

Piirrosten havainnollisuutta voidaan parantaa erilaisilla rasteroinneilla, joilla esitetään rakennusten varjoja tai tummennetaan rakennusmassoja sekä korostetaan julkisivujen osia tai leikkautuvia pintoja. Pieniä alueita voidaan myös mustata mutta suuremmat on hyvä toteuttaa viiva- tai pisterasterein - joko käsin piirtäen tai valmiita rasterikalvoja käyttäen.

Paperikopioita voidaan korostaa puuväreillä, tusseilla, vesiväreillä, värillisillä tarrakalvoilla tai väripapereilla. Skissi- eli luonnospaperille piirrettyjä kuvia voidaan värittää puuväreillä myös taustapuolelta. Jos kustannuksissa ei tarvitse säästää, voidaan tietenkin käyttää erilaisia väritulosteita.

Kaikki planssit kannattaa numeroida (esim. 1/4, 2/4 jne.) ja nimetä esimerkiksi seuraavasti:

Yhdyskuntasuunnittelun perusteet | syksy 2002 | | Asuinalue Laajasaloon | | tekijä | päiväys |

Piirrosten tulostus ja kiinnitys

Valmiiden suunnitelmien lopullinen tulostus ja siirtäminen plansseille voi tapahtua monella tavalla. Kohtalaisen nopea menetelmä on laatia piirrokset pieninä erillisinä kuvina skissipaperille ja yhdistää ne sitten huolellisesti teipillä yhteen tulevan planssin kokoiseksi sommitelmaksi. Tästä kuvasta voidaan ottaa kopiolaitoksella ns. suorakopio tai kopioida kuva itse pienempinä paloina A3-kopiokoneella ja yhdistää kopiot takaisin planssin kokoon. Myös tietokonetulosteet voidaan koota pienistä paloista. A3-paperit voi liittää toisiinsa puskusaumalla ja teipata ne yhteen taustapuolelta.

Koko kuva on mahdollista piirtää puhtaaksi myös yhtenäiselle skissipaperille (lyijykynällä) tai muovikuullolle (tussipiirtimellä) ja ottaa siitä paperikopio - taikka asettaa siististi piirretty skissi / muovi sellaisenaan kiinni planssipohjalle.

Kuvien kiinnitys planssipohjaan onnistuu teipeillä (jolloin samoja pahveja voidaan myöhemmin kierrättää) tai tarraliimalla. Planssit voidaan tarvittaessa suojata esimerkiksi ohuella muovikalvolla (0,25 mm). Tällöin piirroksen kiinnitys voidaan tehdä kevyesti kulmista himmeällä teipillä. Muovi leikataan tarkasti taustalevyn kokoiseksi ja kiinnitetään reunoista yhtenäisellä teipillä piirroksen päälle - kiiltävä teippi sulautuu pintaan parhaiten. Päällysmuovejakin on helppo käyttää uudelleen.

Lisätietoja

Erilaisiin esitystekniikoihin ja planssien sommitteluun voi perehtyä mm.

  • tutustumalla Arkkitehtiosastolla näytteille asetettuihin harjoitustöihin
  • käymällä arkkitehtuurikilpailujen järjestäjien tai Rakennustaiteen museon kilpailutöitä esittelevissä näyttelyissä
  • selaamalla Arkkitehtilehden kilpailuliitteitä, joissa esitellään arkkitehtuurikilpailuissa palkittuja ehdotuksia
  • vierailemalla Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n verkkosivuilla esim. www.safa.fi ja www.safa.fi/europan/

Malli

Tarvikkeet:

1. askarteluveitsi (katkaisuterällä),
2. leikkuuviivain (geokolmio tai metalliviivotin),
3. leikkuualusta, 4. liimaa (vesiohenteinen dispersioliima esim. Erikeeper),
5. mallineympyrä, neuloja tai metallikärki maastokäyrästön jäljentämiseen,
6. painoja liimauksen puristamiseen ja
7. valkoista pahvia (paksuus 1 mm = 1 m luonnossa).

Ohje maastomallin (1:1000) rakentamiseen:

1. Maastomalli rakennetaan jäykälle alustalle, esim. 3 mm pahville. Jäykkä aluslevy estää maastokäyrästöä taipumasta "potkurille".
2. Pohjakartan maastokäyrät jäljennetään 1 mm valkoiselle pahville. Jäljentäminen onnistuu joko painamalla reikiä tai piirtämällä metalliterällä (tai lyijykynällä) pitkin käyriä karttakopion läpi pahville. Piirrä pisteet näkyviksi lyijykynällä ja merkitse käyrien alapintaan korkeuslukema. Yhdestä isosta pahvista saa monta käyrää.
3. Leikkaa käyrät terävällä veitsellä. Seuraa tarkasti pahville jäljennettyjä maastokäyriä. Ensimmäinen viilto on ohjaava, toinen viilto leikkaava. Leikkaa vinosti rinteen suuntaisesti. Leikkaaminen on tarkkaa ja turvallista, jos vaihdat askarteluveitsen terän riittävän usein.
4. Aloita liimaus, kun olet leikannut kaikki maastokäyrät. Liima levitetään lastalla (pahvinpalalla) maastokäyrien alapintaan muutaman millin päähän käyrän reunasta. Liimaa ensimmäiset kolme käyrää toisiinsa, sitten seuraavat kolme, jne. Kokoa lopuksi kaikki käyrät päällekkäin ja purista ne tiukasti toisiinsa. Älä käytä liikaa liimaa (se pursuaa saumoista), vaan puristusvoimaa. Saumat eivät saa irvistää. Pyyhkäise käyrän alta pursuava liima heti pois pahvinpalalla. Huom: Älä liimaa maastokäyriä ennen kuin olet varma suunnitellun maaston muodosta - käytä kaksipuoleista teippiä!
5. Anna mallin kuivua rauhassa. Valmista puut ja muut lisukkeet maastomallin kuivumisaikana.
6. Mallin voi viimeistellä useilla eri tavoilla. Pohjan voi maalata matta-sprayllä. Vesipinnat voi tehdä värillisestä pleksistä tai heijastavasta muovikalvosta. Hienoja puita saat pihapensaiden oksista, puupalloista, glyserolilla pehmennetyistä jäkälistä tai rautalangasta.