Kaupunkilaboratorio 2001 - Siena, Italia
Ajankohta: 22.-27.10.2001 Siena, Italia
Opintosuoritus: A-36.2998 Yhdyskuntasuunnittelun erikoistyö (2 - 3 opintopistettä).
Onko Siena vain julkisivujen muodostama kulissi, vanha kuori uudella sisällöllä? Onko Sienan vanha ilme säilynyt vain turismin takia? Luultavasti ei. Siena nousee Campolta kukkuloille. Tiivis kaupunkirakenne tuntuisi varmasti melko ahdistavalta ilman minkäänlaisia pidempiä näkymiä, mutta katujen laskeutuminen avaa näkymiä koko kaupungin yli ja väljentää katujen välillä liiankin intensiivistä tunnelmaa. Koko kaupunki ikäänkuin koetaan rinnemäisyyden ja tasoerojen kautta, ja portaat merkitsevät tärkeitä kohteita katutilassa.Campon laskeutuminen kohti Palazzo Publiccaa tekee aukiosta pesämäisen, helpommin hahmotettavan tilan. Yksityinen ja julkinen Siena rajautuvat toisistaan hyvin selvästi. Liikkeet sijoittuvat pääasiassa tasaisemmille, helpommin saavutettaville alueille ja jyrkimmät kadut rajautuvat asuintaloihin. (Ote matkapäiväkirjasta)
Osallistujat
01. Christopher Delany
tutkii kaupungin kaupungin "kaoottisuutta" ja sen salattua järjestystä sekä tähän liittyvää kaupungin kerroksellisuutta ja rosoisuutta.
02. Olli Hanhirova
on kiinnostunut Sienasta päivällä ja yöllä, siitä, miten kaupungin luonne ja sen käyttö muuttuu eri vuorokaudenaikoina.
03. Julia Hertell
pohdiskelee vielä kahta teemaa. Häntä kiinnostaa kaupunkiin liittyvien lukuisten tarinoiden merkitystä, sitä tapaa, jolla ne kytkeytyvät eri paikkoihin. Toisaalta hän on paikan päällä havainnoinut liikettä julkisessa tilassa, sekä kaupungin rytmiä sen eri merkityksissä.
04. Markus Wikar
miettii, miten kuva tilasta rakentuu havaitsijalle. Se kytkeytyy näkymien ja perspektiivien kerroksellisuuteen, liikkeen ja pysähdysten rooliin ja mittakaavaan, joita alitajunta työstää. Myös valon ja pimeyden rooli on tärkeä: esimerkiksi pimeässä outo tila kasvaa mittasuhteissa.
05. Otto Kataja
aikoi pohtia uusvahoja rakennuksia, eli viimeisen komen vuosikymmenen aikana rakennettuja: ovatko ne tunnistettavissa ja mikä niiden rooli on. Kaupunkia tutkittuaan kerroksellisuus alkoi kuitenkin vaikuttaa luontevalta ja itsestään selvältä, ja seuraavaksi hän keskittyy toiseen teemaansa, torneihin. Tornit nousevat teemana esille myös myöhemmin perjantaina, kun vierailemme mm. San Gimignanossa, mutta toki ne ovat olennainen osa myös Sienaa.
06. Eva Knif
on kiinnostunut toisaalta sisäpihoista, toisaalta kaupungin siluetista; ei vain siluetista kaukaa katsottuna vaan myös ytimestä käsin, ei vain viivana vaan myös symboliikan kautta.
07. Kerttu Kurki
tutkii kaupunkia ja valoa. Hän pohti etukäteen suuntautumista valoon tai siitä pois, mutta pilvinen sää ensimmäisenä päivänä nosti esille myös valöörien koko kirjon.
08. Tommy Lindgren
havainnoi katujen merkkijärjestelmiä: historian kerroksellisia tapoja viestiä suunnista ja merkityksistä alkaen kiveen hakatuista merkeistä moderneihin mainoskyltteihin.
09. Aarne Niemelä
tutkii kaupungin suhdetta maisemaan, ja myös korttelien rajautumista, rajojen selkeyttä ja epämääräisyyttä.
10.Saara Nuutila
on ottanut kohteekseen Sienan kirkot. Hän tutkii niitä ei niinkään taidehistorian kautta kuin osana Sienan arkipäivää, ja myös kirkkojen toiminnallisia ja tilallisia suhteita lähiympäristössään. Sunnuntai antoi mahdollisuuden seurata aamu- ja iltapäivämessua.
11. Ville Nurkka
pohtii kukkulakaupungin olemusta: alas- ja ylös kulkemista, alituksia ja ylityksiä ja niiden symbolista merkitystä. Havaintoja on tehty Campolta hotellihuoneen vessaan.
12. Emilia Pollari
tutkii aukioita ja tapahtumia, mikä avaa näkökulman kaupunkitilan näyttämöllisyyteen. Milloin ihmiset tulevat, miten he käyttävät tilaa, ja minkälainen draama tästä syntyy. Jo Campo tarjoaa ehtymättömästi materiaalia.
13. Jarkko Puro pohtii
kaupunkikuvan ja tilan muotoutumista yksityiskohdista. Hän valokuvaa ja piirtää yksityiskohtia ja tutkii, miten ne lopulta rakentuvat kokonaisuudeksi.
14. Heidi Saaristo
pohtii kiven käyttöä kaupunkitilassa: pintaa, ajan patinan antamia merkityksiä, tasoeroja, yksityiskohtia. Mikä muodostaa kodikkaan vaikutelman, mikä luotaan työntävän? Siena antaa maohdollisuuden tutkia saman materiaalin jatkuvuutta vaaka- ja pystypinnoissa.
15. Teemu Seppänen
tutkii vanhan ja uuden kohtaamista: miten nykyajan vaatimukset sovittautuvat vanhaan. Siena edustaa kaupunkia, joka toimii nykyaikaisena keskiaikaisissa fyysisissä puitteissa. Miten se on mahdollista?
16. Antti Autio
tutkii aukioiden luonnetta yksityiskohtaisesti, materiaalien, detaljien ja mittakaavan kautta.
17. Anni Hapuoja
on myös kiinnostunut kaupungin profiilista, monessa mielessä, sillä häntä kiinnostavat myös italialaiset nenät. Täällä ei olla matalalla profiililla.
Myös opettajilla on omat teemansa mm.:
01. Kimmo Lapintie
tutkii kaupunkiin kotiutumista ja vierauden tunnetta: mistä syystä vieraan kulttuurin kaupunki voi synnyttää kotiutumisen tunteita, vaikka itse kulttuuri olisi vieras?
02. Juhani Karanka
pohtii ja kuvaa tilan jatkuvuutta.
03. Matti Kaijansinkko
on kiinnostunut kaupungin fyysisestä reunasta: millä tavoin kaupunki kohtaa ympäröivän maiseman?
04. Marja Sopanen
tutkii kaupunkiekologiaa kivikaupungissa.
05. Pertti Kyyhkynen
tutkii toimintojen sijoittumista kaupungissa. Kaupunki tarvitsee ollakseen kaupunki tiettyjä toimintoja. Sienassa modernin kaupungin tilaa vaativat toiminnat sijoittuvat keskustan ulkopuolelle tai ovat piilotetut keskustan läheisyydessä rakenteisiin tai maan alle.
06. Vuokko Lehmuspuisto
Matkapäiväkirja
22.10.2001
Nyt on maanantai, ja olemme juuri siirtyneet keskustan ulkopuolella sijaitsevasta ensimmäisestä tutkikohdasta, hotelli Vico Altosta ydinkeskustaan, jossa jokaisen tehtävänä oli löytää itselleen sopiva majoituspaikka. Sesongin ulkopuolella se ei tuottanut suuria vaikeuksia, mutta oli osa kaupunkiin kotiutumista (lähestymistä ensin kaukaa, jolloin kaupunki hahmottuu siluettina toskanalaisessa maisemassa, etsien tietä sen sisimpään, ja tutustuen samalla kaupunkiin matkailijan näkökulmasta). Samalla tavalla toimimme jo Venetsiassa, jossa matka alkoi Lidolta. Olemme kokoontuneet kaksi kertaa iltaistuntoon, ja opiskelijoiden teemat alkavat kiteytyä. Seuraavat tapaamiset ovat aina jossain kaupunkitilassa, tänään klo 20:00 S. Giovannin aukion portailla, lähellä tuomiokirkkoa.
23.10.2001
Edellisenä päivänä tehtäväksi annettiin pohtia, mitä Sienassa ehkä voisi muuttaa, vai onko kaupunki kaikessa kauneudessaan "täydellinen". Seuraavassa muutamia otoksia kurssilaisten johtopäätöksistä:
Christopher Delany
Olli Hanhirova (Oliviero "Olio" Oca) suunniteli kapeille kujille vanhojen talojen väliin asuntoja. Teräslasirakenteiset siltatyyppiset asunnot olisi viritetty 3-5 kerroksen korkeudelle samalla tavoin kuin jo olemassa olevat tiiliholvit. Asunnot toimisivat arkkitehtiopiskelijoiden ateljeina, joista avautuisi upeat näkymät Sienan kujille. Sisäänkäynti asuntoihin tapahtuisi vanhojen talojen kautta. Näkymät asunnoista muuttuisivat päivän mitaan, julkisivuissa ol...
Julia Hertell ja Otto Kataja yrittivät kiertää kaupungin sen uutta muuria pitkin, mutta osoittautui, että kaupunki tukeutui vain radiaaliseen liikenteeseen ja poikittaiset reitit puuttuivat lähes tyystin. Muurin ympäristö osoittautui jättömaaksi, yksityisiksi takapihoiksi ja kasvimaiksi. Siena on rakennettu ensisijaisesti harjanteille ja kukkuloille, laaksot on jätetty maanviljelykseen ja laiduinmaiksi. Puistot puuttuvat käytännössä kokonaan.
Näiden huomioiden pohjalta päädyimme esittämään kaupungin itä- ja eteläosien neljän laakson aktivoimista kaupunkilaisia ja muita kaupungin käyttäjiä palveleviksi eri tyyppisiksi puistoalueiksi. Samalla luotaisiin eri kaupunginosia yhdistäviä kehäreittejä. Erityisesti luotaisiin katkeamaton muuria seuraava puilla varjostettu kävelyreitti. Laaksojen haluttiin antaa seuraavat identiteetit: kaupunkilaislaakso, turistilaakso, opiskelijalaakso ja siirtolapuutarhalaakso.
Kaupunkilaislaaksosta luotaisiin kaupungista puuttuva varjoinen puistoalue. Tarjolla olisi erilaisia tapaamis- ja ajanviettomahdollisuuksia, esimerkiksi puisto pelejä ja leikkejä, sekä lapsia varten kaksi leikkipuistoa.
Turistilaaksoon luotaisiin matkailijoita palvelevia toimintoja, kuten levähdys- ja ruuanvalmistuspaikkoja, katettu ulkoilmateatteri, taidepaviljonkeja.
Opiskelijalaakso sitoisi yliopiston, sen asuntolat sekä laajennettavan kasvitieteellisen puutarhan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelijat saisivat maauimalan, riippumattometsän, tapaamispaikkoja, opiskelijaravintolan sekä diskon. Maauimala palvelisi myös muita kaupunkilaisia.
Siirtolapuutarhalaakso tarjoaisi kaupunkilaisille mahdollisuuden omaan pieneen kasvimaahan. Kasvimaat olisivat polkuverkoston varsilla; alue toimisi myös yleisenä puistona ja kulkureittinä.
Tommi Lindgren, Aarne Niemelä ja Teemu Seppänen havaitsivat Sienan rakenteellisen muuttamisen tarpeettomaksi. Sen sijaan mielenkiintoista olisi vaihtaa kaupungin väestö tarpeeksi erilaisesta ympäristöstä kotoisin (esim. Kiinan maaseudulta tai New Jerseystä) oleviin ihmisiin.
Näin voitaisiin tarkkailla miten maantieteelliset ja kulttuuriset seikat vaikuttavat toisiinsa ja kaupunkirakenteeseen, ja päinvastoin. Lisäksi tämä kulttuurien kohtaaminen synnyttäisi paljon sellaista, jonka ennakoiminen vain on täysin mahdotonta.
Oma lukunsa olisi entisen väestön uudelleen kotiuttaminen Sienan viereen uuteen lähiöön. Nyt nähtäisiin, miten aidot kivikaupungin asukit ottavat haltuunsa väljärakenteisen automarketkaupungin. : )
Saara Nuutila (Sincera Fattoria) tekisi uusia liikennejärjestelyjä linnoituksen, Fortezza Medicean, lähiympäristössä. Linnoituksen muureilta avautuu nimittäin valtavan hienot maisemat kauas kukkuloille, mutta kun kääntää katseensa alas, niin näkee suuria parkkipaikkoja ja vilkasliikenteisiä teitä. Linnoituksen muurit sulkevat sisälleen Piazza della Libertan ja lisäksi muurien päällä on eräänlainen puisto. Lisäksi myös linnoituksen juurella on pieni viheralue. Vieressä sijaitsee myös urheilustadioni ja La Lizza -puisto sekä kaupungin laidalle jäävä metsäinen rakentamaton laakso.
Ideana olisi siis muuttaa suuret parkkipaikat viheralueiksi ja sijoittaa parkkialueet esimerkiksi vähän matkan päähän kaupungin laidalle, mistä olisi vaikkapa julkisen liikenteen yhteydet kaupungin ydinkeskustaan. Alueen liikenne pitäisi ainakin pääosin pyrkiä ohjaamaan muuta kautta, jolloin liikkuminen jalan olisi turvallisempaa, häiritsevä melu häviäisi ja edellä mainitut viheralueet liittyisivät saumattomasti yhteen kokonaisuudeksi, jolloin jo valmiina oleva pieni viheralue laajenisi ja tarjoaisi kaupungin sisälläkin mahdollisuuden luonnon kokemiseen.
Ville Nurkka (Filippo Angolo) Keskittäisi ja selventäisi kaupungin jo olemassa olevaa rakennetta. Sienan tiivis keskusta-alue koostuu pääasiassa kaduista ja aukioista, myös rakennusten ali johdetuilla käytävillä on suuri rooli keskusaukiolle saavuttaessa. Kadut ja aukiot ovat periaatteessa täysin samanlaisia (Keskusaukio Campo on poikkeus), vain mittakaava erottaa ne toisistaan. Aukion käyttäminen eräänlaisena keskittymänä voisi elostuttaa sitä entisestään. Ero voisi syntyä palvelujen keskittämisen, materiaalisuuden, pysähtymisen motiivien tai jopa kattamisen kautta. Aukioiden maailma voisi jatkua kaduille, rikkoen selvää rajaa kaupunkirakenteessa. Katujen, kujien ja käytävien luonnetta voitaisiin korostaa esim. valaistuksen avulla. Aukiot muodostaisivat katujen kanssa tietynlaisia tila- ja merkityssarjoja.
Emilia Pollari (Emilia Colonna) ja Heidi Saaristo (Sonna Isola) Seikkailivat pitkin Sienan kaupungin "viheralueita". Matkalla tutkittiin ja koettiin laaksoja elämyksellisessä ilmapiirissä ja pohdittiin kuinka laaksojen viherkeitaat saataisiin kaikkien kaupunkilaisten ulottuville. Erityistä viehätystä herättivät raunioituneeet portaat ja unohdetut sisäpihat joista henki paradiso perduto - kadotetun paratiisin henki. Nämä Piazza del Mercatolta alkavan laakson rinteillä polveilevat,muratin peittämät vihreää valohämyä henkivät porraskäytävät tarjoavat kontrastin kivikaupungille. Laaksohin haluaisimme luoda paikkkoja oleskeluun; hetken levähdystä varten puun alle penkki tai vapaasti kuljettava nurminiitty piknik-seurueille. Mahdollisuus pienviljelyyn tulisi säilyttää ja alueelle voisi istuttaa myös yhteisiä hedelmäpuita. Kulku alueelle on tällä helkellä varsin hankalaa, sillä laaksoa reunustaa aita taikka kulun estävä tiheä kasvusto, joka peittää myös näkymän laaksoon. Kulkua laaksoon, laakson läpi ja siellä vaeltamista helpottaisimme hienovaraisesti suunnitelluilla kulkureiteillä. Laakso työntyy pitkälle kaupunkiin, lähes Piazza del Campolle saakka. Kontrasti kivikaupungin sekä vehreän laakson ja sieltä aukeavan Toscanan maaseudun maiseman kanssa on suuri. Jonkinlaista vihjettä aukeavasta paratiisista voisi kuitenkin tuoda kaupunginkin puolelle johdattamaan kulkijaa kohti laaksoa. Näiden pienien viherhippusten sijoittaminen vanhaan linnoitusmaiseen kaupunkiin tulee kuitenkin tehda kaupungin luonteellen ominaisella tavalla siten, että kontrasti kaupungin ja viheralueen välillä säilyy. Varovainen ja kaupungille omiunainen vihje voisi olla esimerkiksi lyhyt muratin valtaama muurin tai seinän pätkä.
Jarkko Puro (Gecco Puro) Pyrkimykseni oli muodostaa kaupungin kokonaiskuva ja tunnelma yksityiskohtia huomioimalla. Kuljin kaupungin laitamilla, keskustassa ja muilla merkityksellisillä alueilla tehden havaintoja ympäröivistä asioista; valoista, tuoksuista, äänistä ja ennenkaikkea maisemasta ja sen elementeistä. Yksityiskohdat tallensin ennenkaikkea valokuvaamalla, mutta samasta kohteesta tai aiheesta muodostin luonnoskirjaan piirtämällä kuvaparin, joka täydentää ja selittää valokuvaa.
Anni Hapuoja (Anni Domini)
"Joka kuvittelee, että kaikki marjat kypsyvät samaan aikaan kuin mansikat, ei ymmärrä mitään viinirypäleistä." (Rakkaus ja henkinen kypsyys, by Erich Fromm)
aika kuluu, nyt elämme jo torstaita ja täältä täytyy poistua. on niin paljon sanottavaa eikä mitään saa ulos"silleen oikein".....Siena on minulle tunnetila, olla turistian rajapinnassa, missä kohtaavat taivas ja maa, minä, muut turistit ja sienalaiset, olemassa olo, onnellisuus. Täältä saan niin paljon ettei pysty ajattelemaan mitä tuleman pitää. Onko oikea asenne? Yksi runo Gerard Beaugonin kunniaksi (runo ei ole hänen, ja antakaa anteeksi väärinkirjoitus...)
L`espace pictural
est un mur
mais tous les
oiseaux du monde
y volent librement
A toutes profoundeurs
Kimmo Lapintie Ajatus viherrakennesuunnitelmasta laajeni kaupungin vuosirenkaiden tutkimiseen, kadonneiden varhaiskeskiaikaisten ja edelleen 1200- 1300- ja 1400-luvun muurien linjojen hakemiseen. Sitä kautta avautuu kaupungin logiikka osin nyt kätkeytyvällä tavalla.
Juhani Karanka (Giovanni Carrara)
Matti Kaijansinkko
Marja Sopanen (Maria Armatura)
Pertti Kyyhkynen (Alberto Paloma) ehdottaa tornien palauttamista harkiten. Tornit voisivat rakentua osittain entisille paikoilleen pystysuuntaisina tuuliroottoreina, joilla olisi kortteliden värit. Eurooppalaisen kaupunkirakenteen säilyttämiseksi kaupunki tulisi jakaa liikkumisvyöhykkeisiin siten, että liikkumisvälineen tarvitsema tila vähenee vaivattomasti vyöhykkeittäin ydinkeskustaa lähestyttäessä.
24.10.
Kokoonnuimme Piazza della Libertalla ja jatkoimme teemojen kehittelyä, osin suunnitteluideoiden vahvistamana. Pidimme myös viimeisen illanistujaisen, sillä perjantaina teemme autoilla kierroksen ympäristön kaupunkeihin.
25.10
Tänään aiomme kokoontua viimeisen kerran Sienassa, paikkana Campo, tekemään ryhmätöitä. Toivon mukaan ehdimme päivittää tuloksia vielä tämän päivän aikana. Aamupäivällä tutustuimme paikalliseen kaupunkisuunnitteluvirastoon ja sen johtavaan arkkitehtiin Fabrizio Valacchiin, joka antoi mm. kaavoitusasiakirjoja ja kaupungin kartan käyttöömme. Kommunikointi vain italiaa taitavien suunnittelijoiden kanssa vaati venymiskykyä ja Juhanin sinnikkyyttä. Illalla kokosimme ryhmissä Sienan tuliaiset:
Sienaa yleiseltä tasolta henkisestä näkökulmasta arvioinut ryhmä totesi kaupungin keskiaikaisen koon, ihmismittakaavan ja materiaalimaailman lämpimän yleissävyn tarjoavan erinomaiset edellytykset kaupunkikulttuurille. Vaikka emme pystykään ylettämään Sienan kaupunkikulttuurin ytimeen näin lyhyen oleskelun pohjalta, oli voimakas elämänläheinen sosiaalista kanssakäymistä korostava kulttuuri nähtävissä niin opiskelijoiden kuin "vanhojen äijien" kohdalla.
Kaupunkia materiaalisten yksityiskohtien kautta tutkinut ryhmä ei voinut vetää juuri kattavia johtopäätöksiä tarkastelluista kohteista. Ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi nousi Sienan kivinen rakenne, joka toimi yhtenäisenä taustana kaikille itsenäisille yksityiskohdille.
Siena yleisestä käytännöllisestä näkökulmasta. Onko Siena vain julkisivujen muodostama kulissi, vanha kuori uudella sisällöllä? Onko Sienan vanha ilme säilynyt vain turismin takia? Luultavasti ei. Siena nousee Campolta kukkuloille. Tiivis kaupunkirakenne tuntuisi varmasti melko ahdistavalta ilman minkäänlaisia pidempiä näkymiä, mutta katujen laskeutuminen avaa näkymiä koko kaupungin yli ja väljentää katujen välillä liiankin intensiivistä tunnelmaa. Koko kaupunki ikäänkuin koetaan rinnemäisyyden ja tasoerojen kautta, ja portaat merkitsevät tärkeitä kohteita katutilassa.Campon laskeutuminen kohti Palazzo Publiccaa tekee aukiosta pesämäisen, helpommin hahmotettavan tilan. Yksityinen ja julkinen Siena rajautuvat toisistaan hyvin selvästi. Liikkeet sijoittuvat pääasiassa tasaisemmille, helpommin saavutettaville alueille ja jyrkimmät kadut rajautuvat asuintaloihin.
27.10.2001
Edellisen päivän ohjelma oli niin tiukka, että sivuja ei juuri ehtinyt päivitellä. Ajoimme autosaattueessa Pienzan, Lucignanon, Monteriggionen, San Gimignanon ja San Miniaton kautta Firenzeen. Hotellissa kävi onnenpotku, ja istuimme viettämässä viimeistä iltaa kattoterassilla, josta on suora näkymä niin Duomolle kuin Palazzo Vecchiolle.
Eva Knif
Rakkauden siluetti.
Jos ajattelet ihmistä ihmisenä ja hänen suhdettaan maailmaan inhimillisenä suhteena, on rakkaus vain mahdollista vaihtaa rakkauteen, luottamus vain luottamukseen jne. (Erich Fromm siteeraa Marxia kirjassaan Rakkaus ja henkinen kypsyys)
Mihin voi luottaa kun logiikka pettää? -Tunneälyyn, sanoi hyvä ystäväni.
Etsiessäni viivan merkityksellisyyttä olen usein eksynyt teorian synkkään maailmattomuuteen. Se on tunnetila jossa kaikki menettää merkityksellisyytensä. Se on kuollut suhde kaikkiin tunteisiin mitä ihmisen äly vain pystyy rekisteröimään. Koska näitä tulee aina kohdata. Jokaisen grafitoidun ajatuksen takana on ihminen. Yksilö kuten sinä. Se on suhde.Yritän viivoin piirtää ja käsi tärisee kauneuden kohtaamisissa. Viiva on tärinäviiva. Annan sen tapahtua. Se on projektio. Rakkauden siluetti.